Oopperatoiminta Lahdessa sai alkunsa vuonna 1956. Silloin Viipurin Musiikkiopisto (nyk. Lahden konservatorio) tuotti produktioita yhteistyössä Lahden kaupunginorkesterin kanssa. Opiston oopperaluokan laulajat perustivat Lahden Ooppera ry:n vuonna 1962, ja yhdistys tuotti ensimmäisen oopperaensi-iltansa, Verdin Rigoletton syksyksi 1963. Lahden Oopperasta tuli vähitellen yksi merkittävimmistä alueoopperoista. Sen laulajista osa on luonut merkittävän uran Suomen Kansallisoopperassa ja ulkomailla. Tällaisia ovat mm. Ritva Auvinen, Tapani Valtasaari, Jorma Hynninen, Kalevi Koskinen, Jaakko Ryhänen, Pertti Lehtinen, Heikki Keinonen ja Lilli Paasikivi.
Nousukausi
Yhdistys tuotti kolmen ensimmäisen vuosikymmenensä aikana 28 oopperaproduktiota yhdessä Lahden kaupunginorkesterin, Lahden kaupunginteatterin ja Lahden konservatorion (ensin nimeltään Lahden musiikkiopisto, myöhemmin Päijät-Hämeen konservatorio) kanssa. Vuoteen 1982 saakka esitykset toteutettiin Lahden Konserttitalossa ja vuosina 1983-1992 Lahden kaupunginteatterissa.
Vuonna 1970 Lahden Ooppera kutsuttiin vierailulle Savonlinnan Oopperajuhlille, jossa esitettiin Verdin Naamiohuvit. Madetojan Pohjalaiset-produktiolla (1975-76) vierailtiin sekä Savonlinnassa että Kansallisoopperassa.
1980-luvun alussa Lahteen rakennettiin uusi teatteritalo, jonka suunnittelussa oli erityisesti otettu huomioon oopperan vaatimukset. Ensimmäinen uudessa teatterissa nähty ooppera oli Verdin Otello (1983-84). Teatteritalon inspiroimana tuli Kansallisooppera aiemmin mainittujen osapuolten lisäksi mukaan tuotantoihin ? uusia tiloja itselleen odotellessaan. Tuolloin esitettiin myös mm. Sallisen Ratsumies (1986-87) ensimmäistä kertaa muualla kuin Savonlinnan Oopperajuhlilla. Näinä aikoina solisteina kuultiin tuttujen lahtelaisten lisäksi monia Kansallisoopperan laulajia. Vuosien 1983-92 välillä valmistetuissa kahdeksassa yhteistyöproduktiossa ohjaajina vierailivat Jussi Tapola, Ilkka Bäckman, Arne Mikk, Paavo Liski, Jack Witikka, Josef Novak ja Tapio Parkkinen sekä kapellimestareina Aarre Hemming, Osmä Vänskä, Ulf Söderblom, Hannu Bister ja Paul Mägi.
Lama iskee
Yhteistyö Lahden kaupunginorkesterin ja -teatterin kanssa keskeytyi vuonna 1992. Kaupungin tuella ja yhdessä Lahden konservatorion ja Lahden Muotoiluinstituutin kanssa esitettiin kuitenkin seuraavana vuonna Mozartin Figaron häät Lahden Konserttitalossa. Yhdistys järjesti kuorotoimintaa vuoteen 1996 asti sekä piti konsertteja ja jatkoi tuotantohankkeiden suunnittelua siitä huolimatta, että kaupungin kulttuurilaitokset linjautuivat 1990-luvulla muihin suuntiin. Lahden Ooppera toimi Lahden konservatorion yhteistyökumppanina Mozart-produktiossa Bastien ja Bastienne vuonna 1998. Suuremmat yhteistyötuotannot saivat odottaa vielä jonkin aikaa.
Hiljaisempien vuosien jälkeen toiminta pääsi vauhtiin, kun yhdistys sai vuonna 1999 testamenttilahjoituksen. Sen varoilla perustetun ?Aune Eeva Roineen muisto? -rahaston ehdoissa määrätään, että varat on pidettävä sijoitettuina pörssiosakkeisiin, mutta osakkeiden tuoton saa käyttää oopperatoimintaan.
Lahden Oopperaseminaarit
Kesällä 1999 oopperalaulajatar Irja Aurooran aloitteesta järjestettiin ensimmäinen Lahden Oopperaseminaari. Sen tarkoituksena oli tarjota laulunopiskelijoille ja -harrastajille eri puolilta maata mahdollisuus tutustua oopperatyöskentelyyn. Seminaariin sisältyivät oopperasolistikurssi, oopperakuorokurssi ja yksinlaulukurssi. Solisti- ja kuorokurssilaiset saivat musiikki- ja näyttämöharjoitusten lisäksi säestysharjoituksia, roolianalyysin ja vieraiden kielten ääntämisen opetusta sekä ohjausta kehonhuollossa, näyttämöliikunnassa ja maskeerauksessa. Pääpaino oli ensemble-kohtauksissa, jotka valmistettiin tiiviissä aikataulussa ohjaajan ja kapellimestarin johdolla näyttämöesityksiksi pukuineen ja lavasteineen.
Lahden Oopperaseminaari on järjestetty kaikkiaan viisi kertaa vuosina 1999-2004. Vuoden 2002 seminaari sisälsi myös korrepetiittorikurssin. Kapellimestarina seminaareissa on toiminut Hannu Bister Suomen Kansallisoopperasta ja ohjaajana Arne Mikk Tallinnan Estonia-teatterista. Laulunopetusta ovat antaneet mm. oopperalaulajat Irja Auroora, Hannu Heikkilä, Aili Purtonen, Heikki Keinonen, Raimo Laukka ja Johanna Bister. Roolianalyysiä on opettanut Riittakatriina Manninen-Louhensalo. Yhteistyössä ovat olleet mukana Harjulan Kansalaisopisto, Lahden konservatorio ja Lahden kaupungin kulttuuritoimisto.
Oopperakerhotoiminta
Kesäisin toteutetun oopperaseminaarin innoittamina yhdistyksen aktiiviset, seminaareihin osallistuneet jäsenet halusivat talvikaudellakin jatkaa oopperantekemistä. Siksi yhdistys perusti vuonna 2003 Uuden Fantastisen Oopperakerhon (UFO). Kerhossa yhdistyksen jäsenet saavat harjoitella haluamiaan ensemble-kohtauksia ammattilaisten opastuksella. Kerholaisten on mahdollisuus saada myös äänenhuoltoa, vieraiden kielten ääntämisen opetusta ja ohjausta näyttämöilmaisussa. Kerhossa on mahdollista harjoitella myös esitysten tuottamista ja visualisointia. Pianisteina käytetään Lahden konservatorion ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka voivat suorittaa kerhon puitteissa työharjoittelua ja opintosuorituksia.
Harjoiteltujen numeroiden parhaimmistosta kootaan näyttämöesityksiä ja konsertteja. Kerho on toteuttanut pianon säestyksellä kaikkiaan kolme näyttämöesitystä ja neljä eri tyyppistä konserttia vuosina 2004-2006 yhteistyössä Lahden konservatorion, Lahden kaupunginteatterin, Lahden kaupungin Kulttuuritoimiston ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton puvuston kanssa. Tauon jälkeen kerhon toiminta on käynnistetty uudelleen syksyllä 2012.
Uusi alku
Paljolti UFO:n toimijoihin ja toimintaan perustuen oli mielekästä kokeilla jälleen suuremmankin produktion valmistamista. Vuonna 2005 alettiin suunnitella Donizettin Lemmenjuoman esittämistä ?jos ei muuten, niin pianosäestyksellä omissa vaatteissa?. Keväällä 2006 Lahden Konserttitalossa nähtiin kuitenkin mieleenpainuva komedia kamariyhtyeen säestyksellä, lavastettuna ja puvustettuna. Ville Saukkosen ohjaama pienen budjetin produktio kilpaili hienosti sattumalta samaan aikaan valmistetun Tampereen oopperan suuren Lemmenjuoma-version kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat Lahden konservatorio ja koulutuskeskus Salpaus.
Jo ennen Lemmenjuoman ensi-iltaa allekirjoitettiin jälleen uusi oopperayhteistyösopimus Lahden kaupunginteatterin ja Sinfonia Lahden kanssa. Siihen perustuen nähtiin Puccinin La Bohème Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä alkuvuodesta 2007. 15 vuoden tauko suurproduktioissa oli ohi. Lahden Ooppera oli palannut toiseen kotiinsa.
Hedelmällinen yhteistyö kaupungin kulttuurilaitosten kanssa on jatkunut. Täysimittaisia, ammattitasoisia produktioita tuotetaan nähtäviksi 2?3 vuoden välein. La Bohème, Cavalleria rusticana & Pajatso (2010) ja Trubaduuri (2012) tulevat saamaan jatkoa, kun Lahden Ooppera pyrkii uusin voimin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tarjoamaan tulevinakin vuosina antoisia oopperakokemuksia niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Seuraavan yhteistyöoopperan tuottamisesta neuvotellaan vuodeksi 2016.
2010-luku
Trubaduuri-produktion jälkeen keväällä 2012 yhdistyksen talous ja hallinto joutuivat voimakkaaseen muutospaineeseen. Luottamushenkilöt erosivat tai erotettiin toukokuussa -12 ja uusi hallitus valittiin 28.5.12. Se sai tehtäväkseen talouden tasapainottamisen sekä toimenpiteisiin ryhtymisen entisen johdon toiminnan tutkimiseksi ja mahdollisten seurausten määrittelemiseksi. Osana tätä prosessia hallitus kutsui entisten hallitusten pitkäaikaiset johtohenkilöt kuultaviksi mahdollista yhdistyksestä erottamista varten tammikuussa 2013. Kaikki kutsutut erosivat yhdistyksestä itse ennen kuulemistilaisuutta kiistämättä erottamisen perusteita. Tapahtumien johdosta tehtiin myös yhdistyksen sääntöjen uudistus, jolla tähdätään ajanmukaisuuteen, hallinnon ja sen vaalien selkiyttämiseen sekä yhdistyksen talouden parempaan hallintaan. Sääntömuutos hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Lahden Oopperan tulevan menestyksen takaamiseksi on kuorotoiminnassa aloitettu uusi luku, kun Lahden Oopperakuoron produktiokohtaisesta toiminnasta on syksyllä 2012 tehty jatkuvaa ja kuorolaisia on alettu kouluttaa heidän henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti. Ainutlaatuisessa kehityshankkeessa kuorolle annetaan korkeatasoisten ammattilaisten johdolla tavallisen kuorovalmennuksen lisäksi henkilökohtaista äänenhuoltoa sekä opetusta muusikontaidoissa ja vieraiden kielten ääntämisessä. Laadukkailla periodikursseilla kuorolaiset pääsevät oppimaan näyttämöilmaisua ja tanssia huippuopettajien ohjauksessa. Tavoitteena on muutamassa vuodessa luoda Lahden seudulle korkeatasoinen ja kilpailukykyinen laulajisto sekä oopperaproduktioiden että vaativien kuoroteosten laadukkaaseen esittämiseen. Ensimmäinen kuoron erityiskoulutustapahtuma oli Hämeen taidetoimikunnan tuella toteutettava 21 tunnin näyttämöilmaisukurssi marraskuussa 2013.
Lahden Ooppera ry on myös laajentanut toimintaansa aloittamalla seutukonserttitoiminnan sekä esiintymiset hoivalaitoksissa. Tavoitteena on viedä oopperaa sinne, mistä sen pariin on hankalaa lähteä matkaamaan. Joulu- ja kevätesiintymiset lahtelaisissa sairaaloissa ja palvelutaloissa sekä historian ensimmäinen seutukonsertti Mäntsälässä 26.1.2013 ovat olleet menestyksiä ja tuottaneet yhtä suurta iloa esiintyjille kuin ihastuneelle yleisöllekin.
Vuoden 2013 suurimmat tapahtumat olivat 11.5.13 toteutettu yhdistyksen 50-vuotisjuhlagaalakonsertti sekä Verdi 200 -oopperagaalakonsertti 11.10.2013, molemmat Lahden Konserttitalon Felix Krohn -salissa. 50-vuotisgaalan solisteina esiintyi korvauksetta 13 Lahden Oopperan tähteä vuosikymmenten varrelta, mm. Ritva Auvinen, Jorma Hynninen, Lilli Paasikivi ja Mika Pohjonen. Verdi 200 -konsertin solisteina esiintyivät Jaakko Kortekangas, sairastuneen Riiva Auvisen korvannut Miina-Liisa Värelä, Risto Saarman sekä nuoremman polven solisteja. Molemmissa konserteissa on esiintynyt uudella kokoonpanollaan menestyksekkäästi myös Lahden Oopperakuoro johtajanaan MuM Outi Leppänen.
50-vuotisjuhlagaalan tuotolla pystyttiin maksamaan viimeisetkin Trubaduuri-produktion aiheuttamat velat. Kulujen karsiminen, runsas vapaaehtoistyö, tapahtumien tarkka budjetointi ja tuottotavoitteisuus sekä muu varainhankinta ovat kääntäneet yhdistyksen talouden terveelle pohjalle.
Vuoden 2014 ensimmäinen tapahtuma oli yleisömenestyksen saavuttanut Tunteiden konsertti "Oopperan sietämätön keveys" 25.4.2014. Konsertissa esiintyivät Pirjo Leppänen, Pekka Kuivalainen, Risto Saarman ja Aapo Kilpelä sekä Oopperakerho UFO:n laulajat ja Lahden Oopperakuoro Outi Leppäsen johdolla. Konsertin ohjelma oli suunniteltu helposti lähestyttäväksi myös vähemmän aiempia oopperaelämyksiä saaneille kuulijoille.
Lahden Konserttitalon remontin vuoksi Lahden Ooppera ry:n vuoden 2015 konsertit pidettiin Lammin kirkossa keväällä ja Lahden Ristinkirkossa syksyllä. Konserttien ohjelmistona oli kirkkoon sopivia oopperakohtauksia ja oopperasäveltäjien kirkkomusiikkia. Solisteina esiintyivät Ritva Auvinen, Pirjo Leppänen, Anne Korpelainen, Risto Saarman ja Juha Lehmusmäki. Urkutaiteilija Johanna Torikka ja pianisti Mari Järvi huolehtivat konserttien orkesteriosuuksista uruilla ja pianolla. Taidelauantain fragmenttiesitys "Oopperahetki Jugendsalissa kuin vuonna 1905, jolla kunnioitettiin Lahden 110-vuotisjuhlia, oli suuri menestys ja esitettiin kaksi kertaa täydelle salille.
Vuotta 2016 hallitsi tulevan ohjelmiston suunnittelu. Joulukonsertissa Joutjärven kirkossa esiintyivät Lahden Oopperakuoro solisteineen, sekä sopraano Pirjo Leppänen, altto Anne Korpelainen ja tenori Risto Saarman, Mari Järven urku- ja pianosäestyksellä.
Oopperakuoro aloitti vuoden 2017 oopperaproduktion harjoittelemisen tammikuussa 2017. Teos oli Oskar Merikannon säveltämä Pohjan neiti, ensimmäinen suomenkielinen ooppera. Ensimmäinen näyttämöharjoitusperiodi teoksella oli touko-kesäkuussa 2017. Ensi-iltansa Pohjan neiti sai 14.10.2017.